Valaistuksen tietopankki
Valon laatu
Hyvä valaistus on muutakin kuin lukseja: värilämpötila, värintoisto, värikonsistenssi ja välkkymättömyys ratkaisevat, miltä tila näyttää ja tuntuu.
Valaistuksen tietopankki
Hyvä valaistus on muutakin kuin lukseja: värilämpötila, värintoisto, värikonsistenssi ja välkkymättömyys ratkaisevat, miltä tila näyttää ja tuntuu.
Sisältö
Kaksi yhtä paljon valoa tuottavaa valaisinta voi tuottaa hyvin erilaisen lopputuloksen. Ero syntyy valon laadusta.
CCT
Värilämpötila (CCT) kuvaa valkoisen valon sävyä kelvineinä. Se vaikuttaa tilan tunnelmaan, materiaalien näyttävyyteen ja koettuun vireyteen. Saman tilan kaikissa valaisimissa kannattaa käyttää samaa värilämpötilaa, ellei eroa haeta tarkoituksella.
| Värilämpötila | Sävy | Tyypillinen käyttö |
|---|---|---|
| 2200–2700 K | Erittäin lämmin | Kodit, ravintolat, tunnelmavalaistus, luontoalueiden ulkovalaistus |
| 3000 K | Lämmin valkoinen | Asunnot, hotellit, hoivakodit, aulat, porraskäytävät, julkisivut |
| 4000 K | Neutraali valkoinen | Toimistot, koulut, teollisuus, varastot, pysäköintihallit |
| 5000–6500 K | Viileä valkoinen | Laboratoriot, tarkastustyö, erikoiskohteet |
Nyrkkisääntö: matalilla valotasoilla lämmin valo tuntuu luontevammalta, korkeilla valotasoilla neutraali tai viileä. Monissa Arten-valaisimissa värilämpötila valitaan asennuksessa DIP-kytkimellä, jolloin yksi tuote sopii useaan käyttökohteeseen.
Ra, R9 ja TM-30
CRI (Colour Rendering Index, CIE 13.3) on menetelmä, jolla valonlähteen värintoistoa verrataan vertailuvaloon standardoitujen testivärien avulla. Jokaiselle testivärille lasketaan erikoisvärintoistoindeksi R1–R14, ja niiden lisäksi ilmoitetaan usein R15. Yleinen värintoistoindeksi Ra on kahdeksan pastellisävyisen testivärin R1–R8 keskiarvo asteikolla 0–100. Kun tuotetiedoissa tai standardeissa puhutaan CRI-arvosta, tarkoitetaan käytännössä Ra-arvoa.
| Testivärit | Kuvaus | Mukana Ra-arvossa |
|---|---|---|
| R1–R8 | Kahdeksan pastellisävyä | Kyllä |
| R9 | Kylläinen punainen | Ei |
| R10 | Kylläinen keltainen | Ei |
| R11 | Kylläinen vihreä | Ei |
| R12 | Kylläinen sininen | Ei |
| R13 | Vaalea ihonsävy | Ei |
| R14 | Lehtivihreä | Ei |
| R15 | Aasialainen ihonsävy (lisäys, ei CIE 13.3:n perusjoukossa) | Ei |
Koska Ra perustuu vain pastellisävyihin, kylläisten värien ja ihonsävyjen toisto kannattaa tarkistaa erikoisindekseistä.
| Ra | Taso | Käyttö |
|---|---|---|
| ≥ 90 | Erinomainen | Värien arviointi, myymälät, terveydenhuolto, taidegalleriat, kampaamot, kodit |
| 80–89 | Hyvä | Toimistot, koulut, teollisuus ja useimmat työtilat – SFS-EN 12464-1:n tavallisin vaatimus |
| 60–79 | Kohtalainen | Karkea teollisuustyö, varastot, osa ulkovalaistuksesta |
| < 60 | Heikko | Vain erityiskohteet, joissa värien erottaminen ei ole tärkeää |
Erinomainen värintoisto esimerkiksi liiketiloihin, hoivaan ja koteihin.
Kylläinen punainen (R9) ei sisälly Ra-arvoon. Valonlähde voi saada Ra 80 ja silti toistaa punaiset sävyt huonosti, jolloin iho, liha, puu ja tekstiilit näyttävät harmailta. Vaativissa kohteissa kannattaa edellyttää R9 > 0, mieluiten R9 ≥ 50.
ANSI/IES TM-30 -menetelmä käyttää 99 testiväriä ja antaa kaksi lukua: Rf (fidelity, värien uskollisuus 0–100) ja Rg (gamut, värikylläisyys; 100 = neutraali, yli 100 = värit kylläisempiä). TM-30 kertoo myös, mitkä värisävyt korostuvat tai haalistuvat.
EU:n ekosuunnitteluasetus edellyttää valonlähteiltä pääsääntöisesti vähintään Ra 80; ulko- ja teollisuussovelluksiin on rajattuja poikkeuksia.
SDCM
Värikonsistenssi kertoo, kuinka paljon saman tuotteen eri yksilöiden värisävy voi poiketa toisistaan. Se ilmoitetaan MacAdam-ellipsin askelina (SDCM). Erot näkyvät erityisesti, kun valaisimet ovat vierekkäin tai valaisevat samaa vaaleaa pintaa.
| SDCM | Havaittavuus | Soveltuvuus |
|---|---|---|
| 1 | Ei havaittavissa | Erittäin vaativat kohteet |
| 2 | Tuskin havaittavissa | Myymälät, museot, edustustilat |
| 3 | Havaittavissa vertailtaessa | Yleisvalaistus, toimistot, koulut |
| 4–5 | Selvästi havaittavissa | Vähemmän vaativat kohteet |
| ≥ 6 | Selvä ero | Ei suositella sisävalaistukseen |
Värisävy muuttuu myös käyttöiän aikana. Laadukkaissa LEDeissä värikoordinaattien siirtymä pysyy pienenä koko elinkaaren ajan.
Flicker
Välkyntä on valon nopeaa tasonvaihtelua, jonka syy on yleensä liitäntälaitteen virran aaltoisuus tai PWM-himmennys. Se voi aiheuttaa päänsärkyä, silmien väsymistä ja keskittymisvaikeuksia, vaikka sitä ei tietoisesti huomaisi. Stroboskooppinen vaikutus voi saada pyörivät koneenosat näyttämään pysähtyneiltä, mikä on turvallisuusriski.
| Mittari | Kuvaa | EU-raja (verkkojännitteiset LED-valonlähteet) |
|---|---|---|
| Pst LM | Näkyvä välkyntä (alle 80 Hz) | ≤ 1,0 |
| SVM | Stroboskooppinen vaikutus (80–2 000 Hz) | ≤ 0,4 (1.9.2024 alkaen) |
HCL
Valo vaikuttaa näkemisen lisäksi vuorokausirytmiin, vireyteen ja uneen. Ihmiskeskeisessä valaistuksessa (HCL, Human Centric Lighting) valotasoa ja värilämpötilaa muutetaan päivän mittaan: aamulla ja päivällä runsaasti viileämpää valoa, iltaa kohti himmeämpää ja lämpimämpää.
Tunable white -valaisimet ihmiskeskeiseen valaistukseen.
Ohjaustavoista lisää sivulla Ohjaus ja DALI.
SFS-EN 62471
Standardi SFS-EN 62471 luokittelee valonlähteet optisen säteilyn, erityisesti sinisen valon, silmälle aiheuttaman riskin mukaan.
| Riskiryhmä | Merkitys |
|---|---|
| RG0 | Vapautettu ryhmä – ei fotobiologista riskiä |
| RG1 | Pieni riski – ei vaaraa normaalissa käytössä |
| RG2 | Kohtalainen riski – ei vaaraa, koska silmä kääntyy luonnostaan pois kirkkaasta valosta; voi edellyttää varoitusmerkintää |
| RG3 | Suuri riski – lyhytkin altistus voi olla vaarallinen |
Yleisvalaistukseen tarkoitetut LED-valaisimet ovat tyypillisesti ryhmässä RG0 tai RG1. Kapeakeilaisissa, suuritehoisissa valaisimissa riskiryhmä voi olla korkeampi lähietäisyydeltä katsottaessa.
Apua suunnitteluun
Kokoamme tuote-ehdotuksen kohteen tarpeisiin ja toimitamme suunnittelun tueksi valonjakotiedostot, tuotekortit ja sähkönumerot.